Olen mielenkiinnolla seurannut Sisäasiainministeriön syrjäytymisestä hiljattain nostattamaa viestintää. Keskiössä ovat tällä kertaa olleet sisäiseen turvallisuuteen liittyvät uhkat, joita syrjäytyminen laajassa mielessä aiheuttaa yhteiskunnalle. Tämä sama teema on ollut usein otsikoissa viime vuosien aikana. Syrjäytymistä on tarkasteltu eri näkökulmista. Vaikutelmaksi kuitenkin jää, että tämän kansallisesti tiedostetun uhkan torjumiseksi ei julkisen hallinnon taholla ole päättäväisesti ryhdytty käytännön toimenpiteisiin. Siitä huolimatta, että uhkan torjumiseen käytetään jatkuvasti huomattavasti julkisia varoja, tulokset ovat jääneet vähäisiksi. Viime aikoina syrjäytymisteema on toki saanut uusia, laajempia ulottuvuuksia koko EU-alueella. Se on liitetty osittain maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden mahdollisuuksiin ja kykyyn sopeutua uusiin olosuhteisiin eri maissa.
Ennakoivan lastensuojelun tarve tunnustetaan
Lähdin itse aikoinaan vapaaehtoiseksi lastensuojelun alueelle, koska uskoin tällä vapaaehtoistoiminnan muodolla olevan suuri potentiaali nimenomaan lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä maassamme. Pidän erittäin tärkeänä, että Sosiaali- ja terveysministeriö suosittaa mm. kunnallisten lastensuojelupalveluiden painopisteen siirtämisestä korjaavista toimenpiteistä ehkäisevään lastensuojeluun. Lisäksi tuore sosiaalihuoltolaki edellyttää kunnilta ennaltaehkäisevän lastensuojelun tehokasta toteuttamista. Näyttää kuitenkin siltä, ettei kuntien hallinnolliset toimet eivätkä käytettävissä olevat resurssit ole olleet riittäviä toimintojen painopisteen uudistamiseksi tähän suuntaan.
Yhdistys helpottamaan ennakoivan lastensuojelun toteuttamista vapaaehtoisvoimin
Perustimme OmaKamu ry:n vuonna 2013. Yhdistys omaksui alusta alkaen suomalaisesta vapaaehtoiskulttuurista poikkeavan toimintamallin. Näkemyksemme jo silloin oli, että näin vakava yhteiskunnallinen ongelma voidaan ratkaista ainoastaan laajalla kansallisella yhteistyöllä julkisen hallinnon, kolmannen sektorin ja yksityisen sektorin välillä. Tavoitteenamme on rakentaa eri sektorit kattavan yhteistyön kautta valtakunnallinen toimintaverkosto, joka kykenee mahdollisimman tehokkaasti palvelemaan eri alueella tuen tarpeessa olevia perheitä.
Tämän rakenteen pohjalta järjestö kykenee myös nopeasti laajentamaan toimintaansa eri alueille kulloisenkin tarpeen mukaan. Kun nyt on todettu, etteivät julkisen hallinnon resurssit riitä ennakoivan lastensuojelun tehokkaaseen harjoittamiseen, nykyistä tehokkaamman yhteistyön rakentaminen kuntien ja kolmannen sektorin välillä on luonnollinen ja välttämätön kehityssuunta.
Ennakoivan lastensuojelun tehostaminen välttämätöntä
Vuoden 2000 taloustieteen Nobel-palkinnon voittanut James Heckman on ehkä maailman tunnetuin tutkija, joka on syvällisesti perehtynyt varhaisen tuen merkitykseen syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten auttamiseen. Tuki voi ratkaisevalla tavalla vaikuttaa lapsen henkiseen kehitykseen ja nuoren kykyyn integroitua yhteiskuntaan ja saavuttaa potentiaalinsa sen rakentavana jäsenenä.
Heckmanin tutkimusten mukaan varhaiskasvatuksen ja ennakoivan lastensuojelun vaikuttavuus mm. yhteiskunnan taloudelliseen tilanteeseen on suurempi kuin minkään muun koulutukseen liittyvän toiminnon; niillä on aikojen kuluessa saavutettu 7-10% vuotuinen tuotto. Kaikkein tehokkaimmin tämä toimii tilanteissa, joissa tuen kohteina olevilla perheillä on talousvaikeuksia, mielenterveys- tai päihdeongelmia ja joiden lapset ovat näissä olosuhteissa vakavassa syrjäytymisvaarassa.
Alueellinen vastuu syrjäytymisen ehkäisemisestä ensisijaisesti kunnilla
Eri yhteyksissä on todettu, etteivät kaupungit ja kunnat nykyisin resurssein kykene vastaamaan uuden vuoden 2015 sosiaalihuoltolain vaatimuksiin. Myöskään nykyisten lastensuojelujärjestöjen järjestöjen resurssit eivät riitä ilman nykyistä laajempaa yhteiskunnan ja yksityisen sektorin tukea toimimaan tavalla, jolla voitaisiin tehokkaasti siirtää painopistettä korjaavista toimenpiteistä ennakoivaan lastensuojeluun.
Edellä mainitun perusteella pohjalta pidän erittäin ajankohtaisena ja tärkeänä sen kaltaisen vaihtoehdon selvittämisen, jossa yhteistyössä rakennetaan eri sektorit kattava toimintamalli. Tässä rakenteessa kunnilla tärkeä koordinaattorin rooli, mutta kolmannen sektorin toimijoille kehitettäisiin siinä keskeinen toimeenpanijan rooli, jota sitten yksityinen sektori tukisi sekä toiminnallisesti että rahoituksen kautta.
Antti Perttu
Antti on ollut kahden pojan tukihenkilönä OK-toiminnassa mukana alusta lähtien, on yksi sen perustajista, ensimmäinen hallituksen puheenjohtaja ja tällä hetkellä hallitusta tukevan Kamuklubin puheenjohtaja. Johtuen kansainvälisestä liikemiestaustastaan, Antti on pyrkinyt tuomaan yhdistykseemme vaikutteita kansainvälisestä vapaaehtoistoiminnasta, joita on menestyksellä sovellettu mm. anglosaksisissa kulttuureissa. Musiikista, liikunnasta ja yhteisöllisestä yhdessä tekemisestä nauttiva seniori-Kamu arvostaa suuresti yhteisömme hienoa tiimihenkeä sekä toimintamme saamaa hyvää palautetta. Meillä on nyt tilaisuus koko yhteiskunnan hyvinvoinnin tukemiseen.
Tilaa OmaKamu-uutiskirje!
