Tämän vuoden maaliskuussa julkaistussa YK:n toimesta tehdyssä maailman onnellisuusraportissa suomalaiset todettiin maailman onnellisimmaksi kansaksi. Taakse jäivät vuosi sitten edellämme olleet Norja, Tanska, Islanti ja Sveitsi. Tutkimuksessa tarkasteltavia osa-alueita olivat tulot, terveys, elinodotukset, sosiaalinen tuki, vapaus, luottamus ja anteliaisuus.
Myös varakkaat ja hyvinvoivat isoveljemme länsinaapurista huomioivat onnellisuustutkimuksen mm. huvittavalla videolla, jossa kansakunnan oma tanssigurumme Åke Blomqvist opettaa suomalaisille diskotanssia. Ruotsalaiset arvelevat, että onnellisuutemme salaisuus piilee tässä iloluontoisuudessa, joka ilmenee ”hulvattomana” menona tanssilattioilla.
Suomalaisten on ollut vaikea hyväksyä raportin ykköstulosta. Paljon helpompaa olisi ollut hyväksyä, että onnellisuustutkimusten ykkösenä olisi ollut vaikka Ruotsi, tuo hannu hanhien maa. Epäillessämme tutkimusten tuloksia olemme vedonneet moniin yhteiskuntamme puutteisiin ja epäkohtiin. Mihin unohtuivat mielenterveysongelmat, syrjäytyneet nuoret ja itsemurhat? Sisältäpäin katsoen näemme maassamme paljon epäkohtia, eikä niihin vaikuttaminen tai asioiden muuttaminen parempaan suuntaan tunnu helpolta. Otetaan esimerkiksi sote-sotku, jolle ei tunnu loppua näkyvän.
Tehdyissä onnellisuustutkimuksissa käsiteltiin hyvinvointiin liittyviä seikkoja. Näillä mittareilla me suomalaiset varmasti olemmekin maailman kärkeä. Meillä on hyvä terveydenhuolto, koulutus ja muutenkin vakaa yhteiskunta, jossa ei jatkuvasti tarvitse pelätä joutuvansa rikoksen uhriksi. On sitten eri asia, miten onnelliseksi me suomalaiset itsemme koemme tämän kaiken hyvän keskellä.
On paljon kirjoitettu siitä, että Suomessa toisilla menee entistä paremmin ja toisilla taas huonommin. Moni meistä ei enää koe olevansa ”samassa veneessä”. Tätä mieltä on pitkään köyhyyttä ja eriarvoisuutta tutkinut professori Juho Saari. Hänen mukaansa lisääntynyt eriarvoisuuden kokemus suurentaa riskiä yhteiskunnallisille konflikteille. Lisääntyneelle eriarvoisuudelle meillä ei siis ole varaa. Meidän on oltava samassa veneessä ja otettava mukaan myös ne, jotka ovat jo veneestä pudonneet.
Uskon, että henkilökohtaisella tasolla onnellisuus kumpuaa merkityksellisyyden kokemuksesta. Ja siitä, että omilla teoilla on positiivinen vaikutus muiden elämään. Jos ympärilläni olevat ihmiset voivat hyvin, on itselläkin parempi olla. Suomalaiset tekevät paljon vapaaehtoistyötä asioiden parissa, jotka he kokevat tärkeiksi ja joista on apua monille kanssaihmisille. Yhteiskunta tukee tätä antamalla tukea järjestöille, jotka ovat perustettu hyvien asioiden edistämiseksi. Jospa onnellisuutemme salaisuus on siinä, että emme jätä toisiamme yksin.
Pekka Puukko
Pekka on OmaKamu ry:n toiminnanjohtaja ja onnellinen Kamu.
Tilaa OmaKamu-uutiskirje!
