Järjestöt tekevät vaikuttavaa työtä lasten ja lapsiperheiden parissa. Sen lisäksi, että jokaisen oma perustyö tukea tarvitsevien hyväksi on itsessään arvokasta, järjestöt ovat myös ikkunoita ympäröivään yhteiskuntaan. Täältä voi kurkistaa julkiselle sektorille, tuolta markkinatalouteen, kolmannesta muiden järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan toimintaan. Yhtäältä näkyy ihmisten halu auttaa ja tehdä vapaaehtoistyötä, toisaalta koventuneet puheet ja ymmärtämättömyys puskevat läpi some-maailmassa.
Lapsiperhejärjestöjen työ on paitsi lapsen arjen, hyvinvoinnin ja tasa-arvoisuuden vahvistamista, myös ihmisten sekä yhteiskunnan eri sektoreiden yhteennivomista sekä yhteisen ymmärryksen lisäämistä. Tulevaisuuden elinvoimaiset järjestöt eivät sulje “kaihtimiaan”, vaan katsovat uteliaana eri sektoreiden esiin nostamia mahdollisuuksia niin oman perustoiminnan kehittämisen kuin yhteistyön vahvistamisen kannalta. Ja tarttuvat näihin mahdollisuuksiin. Jotta kehittäminen ei jäisi sirpaleiseksi, on kaiken ajattelun ja kehittämisen keskiössä – rakenteiden kehittämistä myöten – oltava lapsi ja lapsen hyvinvointi.
Parhaat yhteistyömuodot niin yritysten, julkisen sektorin kuin muiden järjestöjen kanssa ovatkin syntyneet suoraan lapsen ja lapsiperheiden tarpeista. Vaikka toisinaan sektorien välinen tai sisäinen kuiluisuus sekä byrokratian kiemurat tuuppaavat esteitä tielle, syntyy tarvitsevan tarpeesta vahva tahto edistää asioita. Kun on riittävän lähellä tukea tarvitsevaa, huomaa ponnistelevansa pontevammin. Ja kun pysyy pidempään lähellä, ymmärtää että tarpeista jokainen on tärkeä. Parhaimmillaan niiden tunnistaminen voi olla kokonaisen uuden toimintamuodon alkusysäys, joka johtaa useiden ihmisten hyvinvoinnin paranemiseen.
Oikeastaan aivan kaikessa kehittämistyössä kannattaa kurkistaa maailmaan tukea tarvitsevan näkökulmasta. Monesti se auttaa pyyhkimään huurut ja pölyt ikkunoista sekä kirkastamaan vision. Jatketaan edelleen keskusteluja ja kehittämistä.
Yhdessä tehden syntyy paljon hyvää!
Eveliina Hostila
Toiminnanjohtaja
