Työnohjaus käsitteenä on selkeä tai sitten se ei ole. Itse sana kertoo toiminnasta, jossa työtä ohjataan. Toisaalta työnohjausta voidaan painottaa monin tavoin. Olen itse paneutunut työnohjaukseen 1980-luvulta lähtien ja ehkä sana ja toiminta ensimmäisenä tuli esille kirkon perheasian toiminnan kautta. Työnohjaus voi olla hallinnollisiin kysymyksiin painottuvaa tai ihmissuhde- ja työyhteisökysymyksiin painottuvaa. Kysymys on ohjattavan työn tai toiminnan laadusta ja ennen kaikkea mahdollisesta tarpeesta saada asioihin erilaista näkökulmaa.
OmaKamu-toiminnassa työnohjaus painottuu Kamujen toiminnan tukemiseen PikkuKamun parhaaksi tai sitten PikkuKamujen vanhempien ja Kamujen yhteistoiminnan kehittämiseksi. Tilanteet ovat varsin erilaisia ja usein kysymys on erilaisten näkemysten esille tuomisesta ja niiden vaikutusten arvioinnista.
Kamu-toiminnan perusperiaate on PikkuKamun paras eli niin sanotusti lapsen etu. Joskus voi olla hämmentävää, että rajoitusten asettaminen on PikkuKamun kohdalla oikea tie. Toisissa tilanteissa taas rajojen avartaminen ja erilaisen toiminnan salliminen voikin olla hyödyllistä. Kukin tapaus vaatii monen tasoista pohdintaa: lapsen etu, vanhempien etu, Kamun etu, yhteiskunnan etu ja niin edelleen. Erilaisten etujen huomaaminen on aina tarpeellista, koska näkemykset vaihtelevat sen mukaan, mitä tai kenen näkökulmaa painotamme. Työnohjauksessa näitä valotetaan ja tällainen laajempi pohdinta vaikkapa ryhmätyönohjauksessa avaa silmiä arvioimaan omaa toimintaa. Monien kokemusten kuuleminen antaa varmuutta oman käyttäytymisen arviointiin ja erilaisten näkökulmien esille ottamiseen.
Työnohjaus on keino tukea Kamuja vapaaehtoistoiminnassa ja lisätä heidän jaksamistaan. Työnohjaus myös ehkäisee ongelmien kasautumista, kun riskitilanteita pohditaan ulkopuolisen ammattiosaajan kanssa.
Työnohjauksen hyödyn voi tiivistää ehkä viiteen pääasiaan:
-
Ennakoidaan tilanteita ja etsitään ratkaisuja
-
Voidaan testata omia toimintatapoja, kun kuulee muiden ratkaisuista
-
Etsitään ratkaisuja kiperiin tilanteisiin
-
Opitaan toisten toiminnan kautta
-
Toimitaan PikkuKamun parhaaksi
Työnohjauksen kultaisia sääntöjä ovat muun muassa ehdoton luottamuksellisuus, aitous ja avoimuus. Kerrotut asiat jäävät salaisiksi. Kuitenkin on oltava riittävän avoin, jotta asia aukeaa ja tulee nähdyksi mahdollisimman puolueettomasti. Lisäksi tilanteiden tulee olla aitoja, ei tekaistuja. On siis oltava avoin ja hallittava salassapito. Työnohjauksessa on myös oltava kanttia ottaa oma käyttäytyminen arvioinnin kohteeksi ja olla riittävän nöyrä oppiakseen uutta. Työnohjauksesta on hyötyä. Se voi parhaimmillaan olla hauskaa ”tuuletusta” ja uuden oppimista yhtä aikaa.
Pirkko Lahti
suomalaisen mielenterveystyön grand old lady, psykologi ja OmaKamun perustajajäsen
Pirkko on yhä mukana toiminnassa Kamujen koulutuksissa, Kamuklubin (OmaKamu-toiminnan neuvottelukunta) varapuheenjohtajana ja henkisenä tukena.
