Yksinkertaista

www.omakamu.fi/ryhdy-kamuksi Jotenki tullu sellainen fiilis, että sä olisit hyvä tässä. Funtsin pitkään, lähetänkö vai en, mutta nyt saat itse päättää, saisitko tästä jotain. :)” 

Joskus tarvitaan toinen ihminen, jotta monimutkaisen tai haastavan tuntuisesta tulee yksinkertaista. Osaisinko olla hyvä aikuinen lapselle, kaveri kaverin tarpeessa olevalle? Serkulta saamani viesti osoitti luottamusta siihen, että voisin kenties vastata mielen perukoilla tovin kyteneisiin kysymyksiin ”osaisin, voisin”. Luotettavia, turvallisia ihmisiä on harvoin elämässä liikaa, aivan kuin elämää ja toivoa täynnä olevia ja sitä tuovia lapsiakaan. 

Näinpä ilmoittauduin koulutukseen. Olin utelias, valmis kuuntelemaan itseäni selvittääkseni tuntuuko tämä omalta jutulta. Muuta ei oikeastaan tarvittukaan. Pekka Puukko soitti ja kyseli muutaman kysymyksen, joihin vastasin todenmukaisesti, ja toivotti tervetulleeksi kurssille. Siellä kovin nopeasti tuli myös tunne, että rehellisyys oli ainoa apuväline, jonka mukaan tarvitsin. Rehellisyys OmaKamun väkeä kohtaan, rehellisyys kurssikavereita kohtaan, itseäni kohtaan ja tulevaa PikkuKamua kohtaan. Tarkoitus kun on olla tavallinen aikuinen, hyvä sellainen. Ei sen kummempi, itseään kummempi. Vaikkei roomalainen runoilija Martialis lausahdustaan välttämättä kohteliaisuudeksi tarkoittanut sanoessaan, että rehellisessä ihmisessä on jotain lapsenomaista, rehtiys itseään kohtaan pitää sisäisen lapsen voimissaan ja se on hyvä.

Muistan, kuinka erään ryhmätyöprojektin kohdalla kurssitoverini huudahti, miten jokaisen aikuisen ja eritoten lasten saantia pohtivan tulisi käydä tämä kurssi. Eipä tuosta kovin eri mieltä voinut olla. Koulutuksen annin voi kiteyttää seuraavasti: pohdi, mitä eväitä sait omassa lapsuudessa, mitä eväitä haluat itse antaa ja oletko valmis sitoutumaan sekä olemaan läsnä toisen ihmisen elämässä. Kaikki kurssilla tuntui palvelevan tarkoitustaan: jokainen keskustelu ja tehtävänanto pani miettimään, haastoi ja kannusti. 

”Nyt saat itse päättää, saisitko tästä jotain”. Serkkuni viestistä tulikin sattumalta lause, joka tuntui olevan kantava tekijä Kamu-toiminnan alkaessa, kurssin aikana sekä PikkuKamuun tutustuttaessa. Tilaa sai varsin mukavasti miettiä, tunnustella onko varma, päättää. Onnekseni liki heti kurssin jälkeen elämään seilasi laivojen kuvia piirrellen kahdeksanvuotias kundi, jonka kohdalla ei tarvinnut varmana oloa pohtia. Viime kesän ja syksyn olemme käyneet parin viikon välein pyöräilemässä tai museossa, uimassa tai leffassa, kiipeilemässä tai jouluvaloja ihailemassa. Pojan tapaamiseen saakka tunnustelin, kuulostelin itseäni, mietin, onko minusta vastaamaan tarpeeseen olla hyvä ja luotettava. Joskus tarvitaan toinen ihminen, PikkuKamu kiipeilytelineessä selittämässä pahviveneprojektistaan, jotta monimutkaisen tai haastavan tuntuisesta tulee yksinkertaista. 

Jarkko Juntunen
Kamu vuodesta 2019

Jarkko on ollut Kamuna viime keväästä ja kokee elämänsä ilahduttavasti rikastuneen. Vapaa-ajallaan hän juoksee sulkapallon perässä, pyöräilee, musisoi ja harrastaa teatteria.   


Kiinnostuitko OmaKamu-toiminnasta?

OmaKamu ohjaa ja kouluttaa vapaaehtoisia aikuisia lasten ja nuorten pitkäaikaisiksi kaveriksi eli Kamuiksi.

Tilaa OmaKamu-uutiskirje sähköpostiisi!

Haluatko tukea toimintaamme, mutta sinulla ei tällä hetkellä ole mahdollisuutta siihen? Tue toimintaamme tilaamalla uutiskirjeemme ja kertomalla toiminnastamme. Lähetämme kuulumisiamme korkeintaan kerran kuukaudessa. Tilauksen voi perua milloin tahansa.