Isoisän hattu ja muita muisteloita

Kuvassa on tiimalasi ja värikkäitä pelilautoja pöydällä.

Lasten ja nuorten parissa tehtävää vapaaehtoistoiminta tehdään jälleen näkyväksi #OlenTukena-kampanjassa 8.1–14.1.2024. Viikon aikana tukihenkilöiden, tukiperheiden ja aikuiskavereiden tarinoita jaetaan sosiaalisessa mediassa aihetunnisteilla #OlenTukena ja #JagStöder. Vapaaehtoisena ystävänä eli Kamuna lähes kahdeksan vuotta toiminut Eeva Heikkilä jakaa vuoden ensimmäisessä blogitekstissä ajatuksia ja muistoja vierellä kulkijan matkalta.

”Kerran ullakolle kiipesin ja sattumalta kaapin aukaisin. Mä sitä pengoin, mitä lie etsin. Niin löysin vanhan olkihatun”, noin taisi alkaa Tapsa Rautavaaran tuttu laulu. Jokin esine kertoi unohtuneen tarinan. Laulu soi mielessäni, kun löysin viime sunnuntaina yöpöydän laatikosta postikortin, jonka Pikkukamu oli minulle lähettänyt. Postikortissa nimeni oli osoitekentässä ihan oikein, osoite ja postinumerokin kohdallaan. Vain kaupunki puuttui. Kukkapostimerkki oli kulmassa pikkuisen vinossa. Teksti oli suurta ja selkeää. Näin hän kirjoitti: Moi Eeva! Nyt minä pystyn lähettämää kortteja milloin nähdään taas mitä kivaa tehtäisiin, kaikin terveisin B. Kyllä läikähti sydämessä. Kortti oli päivätty yli kuusi vuotta sitten ja meidän Kamu-suhde on kestänyt jo melkein kahdeksan vuotta.

Miten aika rientääkään! Tätä kirjoittaessani meillä on taas yhteinen suunnitelma. On lauantai ja haen PikkuKamun meille elokuvamaratoniin. Saan pikakatsauksen leffoihin, jotka hänen mukaansa ” kaikkien pitää tuntea.” Luulen, että luvassa on ihania vaatteita, komeita miehiä ja kauniita naisia, tunteita ja tuoksuja. Teemme ehkä nachopellin ja asetumme yhdessä ruudun eteen. Toivottavasti ehditään pelata myös Ubongo-peliä.

Näin me on kamuiltu jo monia vuosia. Lapset ovat kasvaneet osaksi minun perhettäni ja elämääni. Välillä ihan unohdan, että me ollaan osa OmaKamu-yhteisöä. Sitten saamme postia OmaKamun ohjaajilta ja osallistumme johonkin yhteiseen OmaKamu-tapahtumaan. Viimeksi taisimme juoda glögiä, söimme pipareita ja otimme hassuja tonttukuvia OmaKamun toimistolla. Vuodenvaihteen jälkeen olen jättänyt pestini OmaKamun hallituksessa. Kiitos muille hallituksen jäsenille menneistä vuosista. Kiitos myös ihanille OmaKamun ohjaajille. Te olette OmaKamu-toiminnan ydin ja sydän, kun koulutatte meitä vapaehtoisia lapsille aikuiskavereiksi. On hienoa hypätä mukaan lapsen elämään ja seurata lasten kasvua nuoriksi ja aikuisiksi -siis olla tukena.

Eeva Heikkilä (kuvassa)

PikkuKamu on antanut luvan kortin tekstin julkaisemiseen.

Tilaa OmaKamu-uutiskirje sähköpostiisi!

Haluatko tukea toimintaamme, mutta sinulla ei tällä hetkellä ole mahdollisuutta siihen? Tue toimintaamme tilaamalla uutiskirjeemme ja kertomalla toiminnastamme. Lähetämme kuulumisiamme korkeintaan kerran kuukaudessa. Tilauksen voi perua milloin tahansa.