Usein kysytyt kysymykset

OmaKamu ry on vuonna 2013 perustettu uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten hyvinvointia. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella OmaKamu-toimintaa koordinoi yhteistyötahot.

Kaikkea toimintaa ohjaavat arvot ovat avoimuus, yhteisöllisyys, yhdenvertaisuus, toiminnan kehittäminen ja lapsen asema toiminnan keskipisteessä. Voit myös tutustua OmaKamu-toiminnan periaatteisiin.

 

Kamuksi voi ryhtyä vähintään täysi-ikäinen, turvallinen ja vastuuntuntoinen aikuinen, jonka elämään mahtuu pitkäaikainen säännöllinen kaveruussuhde lapsen tai nuoren kanssa. Kamut ja lapset (eli PikkuKamut) tapaavat toisiaan keskimäärin 2-3 kertaa kuukaudessa.

Leikkimielisyys ja ymmärrys lapsiperheiden arjesta sekä riittävän joustava asenne erilaisia perheitä kohtaan on eduksi. Perheet ja Kamut ovat erilaisia, joten Kamun kannattaa olla hyväksyvä ja ymmärtäväinen itseä ja muita kohtaan.

Kamuna pääset tutustumaan lapsen elämään pidemmäksi aikaa. Lapsen kanssa voit oppia uusia asioita ja taitoja sekä tavata muitakin samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä. Kamuna olet tärkeä osa OmaKamu-yhteisöä.

Lapsen elämässä mukana oleminen on merkityksellistä ja tärkeää. Huoltajat ovat kertoneet Kamu-suhteen tuovan lapselle turvaa ja iloa sekä auttavan välillisesti koko perhettä. Monet Kamut taas ovat kertoneet Kamu-suhteen tuovan omaan elämään enemmän kuin he kokevat antavansa.

Mikäli OmaKamu-toiminta kiinnostaa, voit olla yhteydessä oman alueesi työntekijäämme puhelimitse tai sähköpostilla. Kotisivuillamme on myös mahdollista jättää yhteydenottopyyntö.

OmaKamu-koulutus on noin 15 tunnin kokonaisuus, joka toteutetaan yleisimmin kahden tunnin kurssikertoina. Koronatilanne on vaikuttanut niin, että koulutuksia on toteutettu sovelletusti sekä etä- että lähitapaamisina.

Koulutus sisältää keskusteluja mm. OmaKamu-toiminnan käytännöistä ja toimintatavoista, toiminnan turvallisuudesta sekä keskustelua psykologin ohjauksessa lapsen kehitysvaiheista. Opetustapa on osallistavaa. Koulutuksen jälkeen kurssilaisella on tarvittava tieto siitä, millaisia oikeuksia ja velvollisuuksia Kamulla on ja mitä ominaisuuksia Kamuna toimiminen edellyttää. 

Kotisivuillamme Ryhdy Kamuksi -osiossa on tarkemmat ohjeet ja enemmän tietoa mm. suunnitelluista koulutuksista.

Kamu-suhteen tavoitteena on pitkäaikainen suhde Kamun ja lapsen (PikkuKamun) välillä. Pitkäaikainen ystävyys aikuisen kanssa luo lapselle turvaa ja lisää jatkuvuuden tunnetta. Se on myös merkityksellistä ja antoisaa Kamulle.

Kamu-suhde käynnistyy aloitustapaamisella lapsen huoltajan/huoltajien kanssa OmaKamun toiminnanohjaajan/koordinaattorin ohjauksessa. Aloitustapaamisessa luodaan suuntaviivat Kamu-suhteen käytännöille ja sovitaan mm. tapaamistiheydestä.

Ennen aloitustapaamista OmaKamun työntekijä on keskustellut Kamun ja huoltajan/huoltajien kanssa alustavasti ja varmistanut, että toiveet Kamu-suhteesta ovat samansuuntaisia. Kamu-suhde käynnistetään kirjallisella sopimuksella, jossa sitoudutaan Kamu-suhteeseen aluksi 3 kuukaudeksi. Jos tämän jälkeen kaikki osapuolet haluavat jatkaa, Kamu-suhde jatkuu toistaiseksi.

 

OmaKamu-koulutuksen jälkeisessä loppukeskustelussa työntekijän kanssa kurssilaiselle on jäsentynyt omat toiveet siitä, minkä ikäisen ja millaisen lapsen kanssa hänen olisi luontevinta toimia. Työntekijä ottaa Kamun omat toiveet ja kiinnostuksen kohteet huomioon Kamuja ja lapsia (PikkuKamuja) yhdistäessään.

OmaKamu-toiminnassa on mukana eri-ikäisiä lapsia hyvin erilaisista perheistä ja tilanteista. Kamua voi hakea kuka tahansa vanhempi, joka toivoo lapselleen luotettavaa lisäaikuista elämään.

 

Kamuja ja lapsia (PikkuKamuja) yhdistettäessä otetaan huomioon heidän mielenkiinnon kohteensa ja toiveet yhteisestä tekemisestä. Tekeminen voi olla lähes mitä vaan molempia kiinnostavaa. Monet Kamu-parit ulkoilevat, retkeilevät ja liikkuvat yhdessä. Myös tavallinen yhdessäolo kotona leipoen, askarrellen, pelaillen tai leffailtaa viettäen kuuluu monen Kamu-suhteeseen. Tekemiseen vaikuttaa myös lapsen ikä sekä vanhempien kanssa sovitut raamit.

Kamuna toimiminen on vapaaehtoistyötä, josta ei saa palkkiota tai kulukorvauksia. Jos PikkuKamun kanssa haluaa tehdä jotain maksullista, siitä tulee sopia etukäteen huoltajan kanssa. Suosittelemme, että perhe maksaa lapsen kustannukset ja Kamu omansa (esim. lipun uimahalliin). Rahan käytön periaatteista keskustellaan yhdessä huoltajan, Kamun ja toiminnanohjaajan kesken, kun Kamu-suhdetta solmitaan.

OmaKamu järjestää myös yhteisiä tapahtumia ja retkiä, jotka ovat kaikille maksuttomia. Toiminnanohjaajamme myös auttavat keksimään maksutonta ja edullista tekemistä ja tiedottavat alueen tapahtumista ja muista mahdollisuuksista.

OmaKamu-toiminnassa kaksi yksityishenkilöä viettää aikaa yhdessä, eivätkä ole vakuutettuja organisaation taholta. Poikkeuksena on OmaKamun järjestämät yhteiset tapahtumat, joissa kaikille osallistujilla on voimassa tapaturmavakuutus tapahtuman ajalle.

Turvallisuudesta ja mahdollisista onnettomuustilanteista keskustellaan etukäteen yhdessä lapsen huoltajan kanssa. Huoltajalla on velvollisuus antaa lapsen hoitoon ja huolenpitoon liittyvää tietoa ja Kamulla velvollisuus noudattaa saamiaan ohjeita. Huoltajien kanssa sovitaan toimintatavoista tapaturman varalta.

OmaKamu-toiminta on suunniteltu useiden lastensuojelun ammattilaisten asiantuntemuksella ja pitkän kokemuksen pohjalta. OmaKamu-toimintaa kehitetään jatkuvasti saamiemme palautteiden perusteella. 

OmaKamun toimintamallin rakenteiden tavoitteena on toiminnan turvallisuus ja luotettavuus niin lapsen kuin Kamun osalta. Turvallisuuteen kiinnitetään huomiota kaikissa OmaKamu-toiminnan prosesseissa. Lue lisää turvallisuussuunnitelmastamme!

Vapaaehtoisten velvollisuudet ja oikeudet on määritelty selkeästi OmaKamu-koulutuksessa. Koulutus ei vielä edellytä Kamuna aloittamista, vaan päätös tehdään kurssin jälkeisessä loppukeskustelussa yhdessä toiminnanohjaajan kanssa.

OmaKamu-toiminnan ammattilainen (toiminnanohjaaja/koordinaattori) on tukena kaikissa Kamu-suhteeseen liittyvissä kysymyksissä ja haasteissa. Säännöllinen yhteydenpito luo turvaa.

Haasteita, huolia ja ongelmia ennakoidaan avoimuudella ja selkeillä toimintatavoilla, joita käydään Kamujen ja huoltajien kanssa läpi Kamu-suhdetta käynnistettäessä. Korostamme erityisesti avoimuuden merkitystä ja puheeksi ottamisen tärkeyttä Kamun ja huoltajan välillä. Kaikissa mieltä askarruttavissa asioista kannustamme ottamaan yhteyttä OmaKamun työntekijään. Hän auttaa asioiden selvittelyssä. Pienintäkään huolenaihetta ei kannata jättää mieltään vaivaamaan.

Joskus Kamun tai perheen elämäntilanteessa tapahtuu muutoksia, joiden takia Kamu-suhdetta ei voida jatkaa. Niissä tilanteissa mietitään Kamu-suhteen lopettamista erityisesti lapsen edun näkökulmasta. On erittäin tärkeää, ettei lapsi koe olevan syypää Kamu-suhteen katkeamiseen, siksi Kamu-suhteen lopettamisen toimintatavoista tulee sopia OmaKamun työntekijän, Kamun ja huoltajan kanssa yhdessä. 

Kannattaa muistaa, että lyhyemmästäkin Kamu-suhteesta voi jäädä paljon hyviä muistoja kaikille osapuolille, kun suhteen lopettaminen on hoidettu hyvässä hengessä ja toisia kunnioittaen.

Perheiltä saamiemme palautteiden perusteella Kamu-suhteilla on ollut hyvin monenlaisia positiivisia vaikutuksia lasten elämään. Myös lapsilta itseltään on tullut palautetta, jonka perusteella he ovat kokeneet Kamut elämänsä tärkeiksi aikuisiksi. Alla huoltajien suoria lainauksia vuosittaisista kyselytutkimuksistamme: 

”Lapsi on saanut ystävän eikä tunne yksinäisyyttä niin paljoa kuin ennen.”

”Lapsi on saanut elämäänsä ihmisen, joka tukee ja kannustaa. Omalta osalta ajateltuna on helpottavaa, kun tietää että lapsi voi keskustella ja puuhailla turvallisen aikuisen kanssa. Puhua sellaisiakin mitä ei äidille kerro.”

”Lapsi on saanut kaipaamaansa tukea ja jakamatonta huomiota.”

 

Vapaaehtoistoiminnalla on merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tutkimusten mukaan vapaaehtoistoimintaan sijoitettu euro tuo yhteiskunnalle takaisin 6 euron hyödyn. (Lähde: Vapaaehtoistyön kansantaloudelliset vaikutukset, Ruralia-instituutti, Juhani Laasanen, 2011).

Erityisesti varhaisen tuen investoinneilla on paras panostustuotossuhde, mihin yhteiskunnassa voidaan varoja käyttää. (Lähde: Taloustieteiden nobelisti James Heckman)

Ennen kaikkea vapaaehtoistoiminta lisää tekijänsä onnellisuutta. Tämä on havaittu useissa kotimaisissa ja kansainvälisissä tutkimuksissa. Omat kokemuksemme ja havaintomme ovat samanlaisia. 

Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan
lasten ja nuorten parissa!